Mitä enemmän tarkkailen ikäisiäni, sitä varmemmaksi tulen pariutumisrituaalin tärkeydestä nuorella aikuisiällä. Seuraa herutetaan kaduilla, kahviloissa, ravintoloissa, baareissa ja sosiaalisessa mediassa fyysisiä – ja joskus myös henkisiä – ominaisuuksia korostaen.

Loppukeväästä meno tuntuu villiintyvän, ja niin nuoret urokset kuin naaraatkin tarkkailevat ympäristöään sydämen muotoisten linssien läpi. Kukaties luonnon kanssa herää seksuaalisuutemme.

Ilmiö ei liene uusi, sillä alkukesän juhlat on suomalaisessa kansanperinteessä liitetty sadon turvaamisen lisäksi naimaonneen. ”Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä”, kertoo sananlasku, jonka jatkon modernisoimme työtovereiden kesken muotoon: ”Jos ei heilaa helluntaina, niin jono juhannuksena K-raudan kassalla.” Juhannuksena tosin töiden sijasta tulisi pyöriä alasti niityllä ja kerätä kukkia tyynyn alle, jotta saisi.

Jokainen haluaa tulla toki rakastetuksi, mutten ole ollenkaan varma, ajaako itsensä tyrkyttäminen asiaa parempaan suuntaan. Äitini – viisas nainen – sanoi minulle joskus ruikuttaessani parisuhdettomuuttani, että rakkaus tulee silloin, kun sitä vähiten odottaa.

Niin se on tullutkin. Ollessani kaikista onnellisimmillani sinkkuudestani, olen tavannut jonkun, jonka vuoksi haluan siitä luopua toivoen suurempaa jaettua onnea. Eijjoo tähän mennessä ollut suurta jaettua onnea, mutta edelleen uskon, että seuraava oikea ihminen tulee vastaan silloin, kun olen onnellinen omana itsenäni.

Teeskentelemättömyys ja itsearvostus saavat lähelle ne oikeat ihmiset. Kun ihminen pitää itseään parisuhdemarkkinoilla lihakimpaleena, jonka arvon määrittelevät vallitsevat kauneusihanteet ja yleisesti positiivisina pidetyt luonteenpiirteet, käsikynkkään saattaa tarttua täysin väärä tyyppi, jonka kanssa sitten tuhlataan pahimmassa tapauksessa koko elinikä.

Satunnaista seksiseuraa haettassa voi tuntua helposti siltä, ettei kumppanin henkisillä ominaisuuksilla ole niinkään väliä – suhde kun perustuu lähinnä fysiikkaan. Sitä kuitenkin tuppaa tottumaan läheisyyteen ja kiintymään sen antajaan. Tästä luisuu vahvempikin persoona helposti parisuhteeseen, vaikka se ei tarjoaisikaan kaikkea sitä, mitä optimaalinen suhde antaa. Kuten sujuvaa kommunikointia.

Kun kaipaat kesäheilaa, kunnioita kiireettömyyttä.